Yleistä

Hampaiden terveydestä huolehtiminen säännöllisten tarkastusten ja toimenpiteiden avulla on aivan yhtä tärkeää, kuin säännöllinen kavioiden hoito.

Hevonen on saaliseläin, jonka selviytyminen riippuu terveistä jaloista, joilla se voi juosta karkuun petoeläimiä ja terveistä hampaista, joilla se pystyy pureskelemaan hyvin ja näin saamaan energiaa juoksemiseen. Luonnonoloissa hevonen syö päivässä 13-16 tuntia, kun taas nykyaikaisen, kotieläimenä pidettävän hevosen syöminen on rajoitettu yhteensä ehkä vain 3 tuntiin. Lisäksi luonnossa hevonen syö sille suunniteltua rehua eli ruohoa, kun kotieläimenä pidettävän hevosen ruoka koostuu pitkälti heinästä ja erilaisista jyvistä tai pelleteistä. Heinää syödessään hevonen tekee 58-66 purentaliikettä minuutissa ja ruohoa syödessä tämä kasvaa 100-105 purentaliikkeeseen per minuutti. Päinvastoin kuin ihminen, joka ruokaa pureskellessaan liikuttaa alaleukaansa ylös-alas-suunnassa yläleukaa vasten, hevonen liikuttaa alaleukaansa sivusuunnassa yläleukaa vasten. Tämä sivuttainen liike on suurin mahdollinen hevosen syödessä ruohoa. Kuivaa heinää tai jyviä, pellettejä, puuroja yms. syödessä sivuttaisliike pienenee huomattavasti, mistä aiheutuu erilaisia hammasongelmia, kuten hammaspiikkejä. Hevonen pureskelee aina yhdellä puolella kerrallaan ja yleensä vaihtaa puolta säännöllisesti.

Hevosella pitäisi olla kaikki pysyvät hampaat, kun se on 5-vuotias. Tämän jälkeen hampaat kasvavat pituutta parisen vuotta ja lopullisen pituuden saavutettua ne työntyvät ulos leukaluusta koko hevosen eliniän tai kunnes hampaat on käytetty loppuun. Pysyvät hampaat ovat pisimmillään noin 10 cm ja optimaalisessa tilanteessa ne työntyvät ulos leukaluusta kulutusta vastaavasti eli vuodessa noin 2-3 mm.

Hevosella on maksimissaan 44 hammasta. Sillä on sekä ylä- että alaleuassa 6 etuhammasta, 2 kulmahammasta (yleensä näkyvissä vain oreilla ja ruunilla), mahdollisesti 2 sudenhammasta (yleensä vain yläleuassa) ja 6 poskihammasta (3 premolaaria ja 3 molaaria). Etuhampaat ja poskihampaat muodostavat tiiviit hammasrivistöt eikä hampaiden väleissä saa olla rakoja. Huomioitavaa hevosen hampaissa on, että yläposkihampaat ovat leveämpiä kuin alaposkihampaat. Lisäksi poskihampaiden purentapinnat ovat noin 15˚ kulmassa sivusuunnassa. Yhdessä hampaiden purupinnoilla olevien nystyröiden ja kuoppien kanssa nämä ominaisuudet tekevät hevosen hampaista erittäin tehokkaan jauhimen.