Millaisia ongelmia suusta voi löytyä?
Etuhampaat
Etuhampaiden ventraalinen kaarevuus (hymy)
- MÄÄRITELMÄ: Hevosen etuhampaita edestäpäin katsoessa etuhampaiden linja poikkeaa normaalista, suorasta linjasta, muodostaen kuperan linjan alaspäin, jolloin näyttää, että hevonen hymyilee. Ulommaiset alaleuan etuhampaat ovat liian pitkät verrattuna yläleuan vastaaviin
- SYY: Voi johtua epänormaalista purentasyklistä poskihampaissa olevien poikkeavuuksien takia tai jos etuhampaiden maitohampaiden irtoamisessa on viivästyksiä
- SEURAUKSET: Hevonen ei pysty noudattamaan täysin normaalia purentasykliä, jolloin poskihampaat kuluvat epätasaisesti
- RATKAISU: Etuhampaiden säännöllinen raspaus (lyhennys ja suuntaaminen)
Etuhampaiden dorsaalinen kaarevuus (irvistys)
- MÄÄRITELMÄ: Hevosen etuhampaita edestäpäin katsoessa etuhampaiden linja poikkeaa normaalista, suorasta linjasta, muodostaen kaarevan linjan ylöspäin, jolloin näyttää, että hevonen irvistää. Ulommaiset yläleuan etuhampaat ovat liian pitkät verrattuna alaleuan vastaaviin
- SYY: Johtuu usein imppaamisesta tai puun puremisesta. Voi johtua myös epänormaalista purentasyklistä poskihampaissa olevien poikkeavuuksien takia tai jos etuhampaiden maitohampaiden irtoamisessa on viivästyksiä
- SEURAUKSET: Hevonen ei pysty noudattamaan täysin normaalia purentasykliä, jolloin poskihampaat kuluvat epätasaisesti
- RATKAISU: Etuhampaiden säännöllinen raspaus (lyhennys ja suuntaaminen)
Etuhampaiden vino purenta
- MÄÄRITELMÄ: Hevosen etuhampaita edestäpäin katsoessa etuhampaiden linja poikkeaa normaalista, suorasta linjasta, muodostaen vinon linjan. Yläleuan etuhampaat toisella puolen suuta ovat liian pitkät, jolloin alaleuan etuhampaat ovat liian pitkät vastakkaisella puolella. Linja voi olla vino kumpaan tahansa suuntaan ja sen mukaan, kumpi puoli alaleuasta on liian korkea, vinous määritellään joko DGL3 tai DGL4
- SYY: Vinous voi kehittyä ajan mittaan, jos hevonen puree enemmän toisella puolen suuta. Voi johtua myös imppaamisesta, puun puremisesta tai poskihampaissa olevista poikkeavuuksista
- SEURAUKSET: Hevonen voi kuluttaa liiallisesti toisen puolen poskihampaita ja toisen puolen poskihampaat kuluvat vähemmän, kasvaen liian pitkiksi ja muodostaen saksipurennan
- RATKAISU: Etuhampaiden säännöllinen raspaus (lyhennys ja suuntaus)
Väärä etuhampaiden kulma
- MÄÄRITELMÄ: Sivustapäin katsoessa, etuhampaiden purentapinnat kohtaavat tietyssä kulmassa verrattuna alaleuan kuolainlomaan. Jos purentapintojen välistä piirretään linja, tämän pitäisi osua hevosen leukaniveleen. Useimmiten tämä linja kuitenkin menee leukanivelen yläpuolelle tai harvemmin alapuolelle
- SYY: Kun etuhampaita ei raspata ja suunnata säännöllisesti, ne siirtyvät luonnostaan väärään kulmaan
- SEURAUKSET: Aikaa myöden etuhampaat alkavat työntymään eteenpäin. Tällöin etuhampaat eivät ole enää samassa linjassa leukanivelen kanssa ja pään noustessa ylös ja alaleuan liikkuessa taaksepäin, poskihampaiden välinen rako suurenee
- RATKAISU: Etuhampaiden raspaus (uudelleen suuntaus)
Yläpurenta
- MÄÄRITELMÄ: Yläleuan etuhampaat tulevat alaleuan etuhampaiden eteen
- SYY: Useimmiten perinnöllinen vika
- SEURAUKSET: Yläetuhampaat kasvavat liian pitkiksi. Hevonen ei pysty noudattamaan täysin normaalia purentasykliä, jolloin poskihampaat kuluvat epätasaisesti. Jos koko yläleuka on pidempi kuin alaleuka, poskihampaatkaan eivät ole kohdakkain, jolloin poskihampaisiin muodostuu ylä- ja alakoukkuja. On myös mahdollista, että vain välileuan luu on liian pitkä, jolloin poskihampaat ovat kohdakkain ja vain etuhampaat eivät ole kohdakkain. Tällöin koukkuja ei muodostu samassa mittakaavassa.
- RATKAISU: Etuhampaiden säännöllinen raspaus (lyhennys ja suuntaaminen), poskihampaiden raspauksessa tärkeää koukkujen pois raspaaminen
- On tärkeää tarkastaa varsan purenta heti synnyttyä, sillä yläpurentaa voi yrittää korjata varhaisessa iässä aloitetulla, oikeaoppisella raspauksella. Kysy lisää!
Alapurenta
- MÄÄRITELMÄ: Alaleuan etuhampaat tulevat yläleuan etuhampaiden eteen
- SYY: Useimmiten perinnöllinen vika
- SEURAUKSET: Alaetuhampaat kasvavat liian pitkiksi. Hevonen ei pysty noudattamaan täysin normaalia purentasykliä, jolloin poskihampaat kuluvat epätasaisesti. Jos koko yläleuka on pidempi kuin alaleuka, poskihampaatkaan eivät ole kohdakkain, jolloin poskihampaisiin muodostuu ramppeja ja koukkuja. On myös mahdollista, että vain välileuan luu on liian pitkä, jolloin poskihampaat ovat kohdakkain ja vain etuhampaat eivät ole kohdakkain.
- RATKAISU: Etuhampaiden säännöllinen raspaus (lyhennys ja suuntaaminen), poskihampaiden raspauksessa tärkeää koukkujen ja ramppien pois raspaaminen
- On tärkeää tarkastaa varsan purenta heti synnyttyä, sillä alapurentaa voi yrittää korjata varhaisessa iässä (noin 3kk) aloitetulla, oikeaoppisella raspauksella. Korjaaminen on kuitenkin hankalampaa kuin yläpurennassa. Kysy lisää!
Kulmahampaat
Hammaskivi
- MÄÄRITELMÄ: Hammassairaus, jossa suun bakteerit muodostavan plakkia hampaiden pinnalle. Syljen mineraalit kovettavat plakin kellertäväksi hammaskiveksi
- SYY: Hammaskiveä löytyy yleisimmin hevosen tora/kulmahampaista, koska nämä ovat hyvin lähellä sylkirauhasten tiehyitä. Myös etuhampaissa hammaskivi on yleistä. Hammaskiven muodostuminen on hyvin yksilöllistä ja joskus jopa liiallinen kivennäisruokinta voi olla osatekijä. Jos taas poskihampaisiin kertyy hammaskiveä, se kertoo, ettei hevonen jostain syystä käytä kyseistä puolta ruoan jauhamiseen.
- SEURAUKSET: Hammaskivi tarjoaa erinomaisen kasvualustan bakteereille, johtaen ientulehdukseen ja pahimmillaan hampaan kiinnityskudoksen tulehdukseen
- RATKAISU: Hammaskiven poisto
Poskihampaat
Sudenhampaat
- MÄÄRITELMÄ: Sudenhampaat ovat virallisesti ensimmäiset poskihampaat
- SYY: Evoluution myötä niistä on tullut huomattavasti pienemmät kuin muista poskihampaista eikä niillä ole enää merkitystä ravinnon jauhamisen kannalta
- SEURAUKSET: Sudenhampaat löytyvät merkittävästi useammin ylä- kuin alaleuasta. Vaarana on, että ne aiheuttavat epämukavuuden tunnetta hevoselle kuolainta käytettäessä, kun pehmytkudokset nipistyvät hampaan ja kuolaimen väliin. Sudenhampaat voivat olla myös puhkeamattomia, jolloin ne eivät tule ikenen läpi, vaan ovat yleensä suoraan kuolaimen alla, aiheuttaen suurta kipua hevoselle
- RATKAISU: Sudenhampaiden poisto paikallispuudutuksessa
Hammaspiikit
- MÄÄRITELMÄ: Hammaskiilteen muodostamia teräviä piikkejä yläleuan poskihampaiden ulkoreunalla ja alaposkihampaiden sisäreunalla
- SYY: Hevosen yläleuka on leveämpi kuin alaleuka ja jos hevonen ei jauha riittävän laajoilla liikkeillä, hammaspiikit muodostuvat liian teräviksi. Huomattavaa kuitenkin on, että kaikilla hevosilla on piikkejä, kysymys on vain niiden terävyydestä
- SEURAUKSET: Terävät piikit tekevät haavaumia sisäposkiin ja kieleen, mikä aiheuttaa epämukavuutta syödessä ja ratsastettaessa
- RATKAISU: Hampaiden säännöllinen raspaus
Koukku
- MÄÄRITELMÄ: Terävä ja yleensä korkea hampaan kärki ensimmäisissä ylä- tai viimeisissä poskihampaissa
- SYY: Yleensä synnynnäinen, jolloin poskihampaat eivät ole täysin kohdakkain ja koukku pääsee muodostumaan. Koukkuja voi olla myös tasapurentaisilla hevosilla, ei pelkästään yläpurentaisilla
- SEURAUKSET: Koukut estävät alaleuan normaalin liikkeen eteenpäin syödessä tai ratsastettaessa. Monesti hevonen aukaisee suunsa pidätettäessä tai peräänannossa. Erityisesti takakoukut aiheuttavat haavaumia vastapuolen pehmytkudoksiin.
- RATKAISU: Hampaiden säännöllinen raspaus. Koukut uusiutuvat helposti
Ramppi
- MÄÄRITELMÄ: Korkea ja terävä hampaan kärki ensimmäisissä alaposkihampaissa
- SYY: Voi olla synnynnäinen, usein alapurentaisilla hevosilla. Ramppi voi myös aiheutua, jos maitohampaat eivät vaihdu samanaikaisesti. Hyvin yleinen ongelma pienillä poneilla!
- SEURAUKSET: Ramppi estää normaalin purentasyklin sekä aiheuttaa epämukavuutta kuolaimen kanssa. Monesti hevoset ovat ”kovaleukaisia” tai tunnottomia.
- RATKAISU: Hampaiden säännöllinen raspaus
Korkeat purupintojen harjanteet (ETR)
- MÄÄRITELMÄ: Poskihampaiden purupinnoilla olevat poikittaiset harjanteet ovat liian korkeat ja terävät
- SYY: Harjanteet muodostuvat, kun toisen leuan hampaan kovempi aines kohtaa vastaleuan hampaan pehmeämmän aineksen. Jos harjanteista muodostuu liian korkeita ja teräviä, syynä voi olla virhe leukojen kohdistamisessa tai jos hevonen ei jauha normaalilla purentasyklillä
- SEURAUKSET: Purupintojen harjanteita tarvitaan ruoan jauhamiseen, mutta jos harjanteet ovat liian ulkonevat, ne lukitsevat alaleuan liikkeen ja estävät sen normaalit liikkeet syödessä ja ratsastettaessa. Korkeat harjanteet voivat johtaa myös diastemoiden muodostukseen
- RATKAISU: Säännöllinen hampaiden raspaus
Porras
- MÄÄRITELMÄ: Korkea hammas tai hampaita, jotka muodostavat selkeärajaisen alueen
- SYY: Usein syynä on matala tai puuttuva vastakappale. Voi kehittyä myös, jos maitohampaiden vaihtumisessa on ongelmia
- SEURAUKSET: Porras lukitsee alaleuan liikkeen täysin, estäen normaalin jauhamisen ja ratsastettavuuden
- RATKAISU: Hampaiden säännöllinen raspaus. Puuttuvat hampaat aiheuttavat normaalia nopeamman vastakappaleen kasvun ja normaalia tiheämpi raspausväli vaaditaan
Aaltopurenta
- MÄÄRITELMÄ: Alaleuan poskihampaat ylikasvavat aaltomaisesti, sisältäen useita hampaita
- SYY: Aaltopurenta kehittyy usein muiden hammasongelmien takia, koska ne estävät normaalin alaleuan liikkeen. Monesti myös epäsäännöllinen maitohampaiden vaihtuminen on syynä aaltopurentaan
- SEURAUKSET: Aaltopurenta aiheuttaa liiallista ja ennenaikaista kulumista vastaleuan hampaille. Myös ientaskut ja hampaan kiinnityskudoksen tulehdukset ovat mahdollisia
- RATKAISU: Erittäin säännöllinen hampaiden raspaus. Aaltopurenta on hankala, mutta ei mahdoton, korjattava
Saksipurenta
- MÄÄRITELMÄ: Poskihampaiden purentapintojen kulma on normaalia jyrkempi
- SYY: Johtuu alaleuan poikittaisliikkeen puutteesta
- SEURAUKSET: Hevonen ei pysty jauhamaan lainkaan normaalisti, johtaen erittäin huonoon rehun käyttöön
- RATKAISU: Säännöllinen hampaiden raspaus. Saksipurenta on hankala, mutta ei mahdoton, korjattava
Ratsastavat maitohampaat
- MÄÄRITELMÄ: Maitohammas, joka ei irtoa
- SYY: Pysyvä etu- tai premolaarihammas kuluttaa maitohampaan alhaalta päin pois ja lopulta maitohammas irtoaa. Jos pysyvä hammas puhkeaa hieman poikkeavaan kohtaan, maitohammas ei kulu eikä irtoa
- SEURAUKSET: Pysyvät hampaat kehittyvät epätasaisesti, johtaen esim. portaisiin tai aaltopurentaan
- RATKAISU: Säännölliset hammastarkastukset 6kk välein 2.5v – 4.5v iässä
Lohkeamat
- MÄÄRITELMÄ: Hampaasta lohkeaa palanen tai hammas lohkeaa kahti
- SYY: Monesti lohkeamat ovat idiopaattisia, jolloin niiden syytä ei tiedetä. Joskus syynä voi olla pitkälle edennyt infundibulaarinen karies
- SEURAUKSET: Suuremman lohkeaman kohdalla, varsinkin jos lohjennut hammas ei irtoa itsestään, hevonen voi syödä huonosti. Jos hammas lohkeaa niin, että pulpa tai pulpia aukeaa, hammas voi pahimmassa tapauksessa kuolla
- RATKAISU: Lohkeama on syytä tutkia perusteellisesti endoskoopin avulla ja tarvittaessa röntgenkuvata. Tärkeää on myös pyöristää lohkeaman reunat raspilla, jottei pehmytkudoksiin tule vaurioita
Diastema
- MÄÄRITELMÄ: Rako hampaiden välissä
- SYY: Syitä on lukemattomia, esimerkiksi ikä, muut sairaudet, kuten Cushing, genetiikka, hevosen hampaiden anatomia, kuten väärässä kohdassa olevat hampaat tai hammasrivistön muuttuminen juuria kohden, vastaleuan hampaiden epätasaisuudet, heinäruokinta, ruoan pilaantuminen hampaiden välissä, hammasplakki
- SEURAUKSET: Diastemoita on eri tyyppejä, mutta useimmille niille on tyypillistä ruoan kertyminen hampaiden väliin. Ruoka, erityisesti heinä, ei pääse poistumaan, vaan pilaantuu hampaiden välissä, aiheuttaen pH:n laskun ja bakteereiden lisääntymisen.
Ensimmäisenä oireena nähdään ientulehdus, joka hoitamattomana etenee periodontiitiksi (hampaan kiinnityskudosten tulehdukseksi), joka voi johtaa jopa hampaan irtoamiseen. Monesti hevoset eivät oireile millään tavalla, useasti vain pahanhajuinen hengitys antaa omistajalle vihjeitä ongelmasta.
Hampaan kiinnityskudostulehduksen on raportoitu olevan kaikkein kivuliain sairaus hevosen suussa
- RATKAISU: Hammasvälien erittäin huolellinen puhdistus sekä paineistetulla vesisuihkulla että erityisillä hammassondeilla on kaikkein tärkein vaihe. Tämä voi riittää nuorilla hevosilla, mutta useimmilla vaaditaan myös uran tekemistä hampaiden väliin. Ota yhteyttä, Hirnuva Hammas on erikoistunut diastemahoitoihin!
Infundibulaarikaries
- MÄÄRITELMÄ: Varsinainen hampaiden reikiintyminen
- SYY: Infundibulum, tai jyväkuoppa, on hammassementin täyttämä onkalo etuhampaissa sekä yläleuan poskihampaissa. Jokaisessa etuhampaassa on yksi ja yläposkihampaissa kaksi jyväkuoppaa. Hammassementin kuuluisi täyttää ne kokonaan, mutta monesti näin ei syystä tai toisesta käy ja puhutaan infundibulaari hammassementin hypoplaasiasta. Yleisesti karieksen on ajateltu aiheutuvan, kun infundibulaari sementin vauriot tulevat hampaan normaalin kulumisen takia kosketuksiin suun ympäristön kanssa, jolloin ruoka ja kariogeeniset bakteerit pakkautuvat näihin vaurioihin, muodostaen paikallisen happaman ympäristön, mikä aiheuttaa kariesta.
- SEURAUKSET: Hammasjuurten tulehdukset, hampaiden lohkeamiset/halkeamiset ja hammasytimen tulehdukset ovat mahdollisia seurauksia. Infundibulaarikaries luokitellaan neljään eri luokkaan sen vakavuuden mukaan. Alkuvaiheessa karies ei ole kivuliasta, koska hammassementissä ei ole hermoja, mutta kun karies etenee, on todennäköistä, että se aiheuttaa jonkinasteista kipua tai epämukavuutta.
- RATKAISU: Säännöllinen tarkkailu ja raspaus, jolla vähennetään karieshampaaseen kohdistuvaa painetta ovat ensisijainen hoito. Kun karies etenee niin, että sekundääri dentiinin väri tummuu, on syytä harkita hampaan paikkaamista.
Ääreiskaries/periferaalinen karies
- MÄÄRITELMÄ: Hampaan syöpyminen hampaan ulko- tai sisäpinnalta
- SYY: Ääreiskaries on suhteellisen vähän tutkittu ongelma, joka on räjähtänyt käsiin Suomessa. Syistä keskustellaan jatkuvasti ja todennäköisesti sairaus aiheutuu vääränlaisesta ruokinnasta. Mahdollisina tekijöinä on mainittu muun muassa heinän alhainen pH (heinä muovikalvon sisällä) ja heinän sokeripitoisuus, myös perinnöllisyystekijät ja diastemat voivat vaikuttaa
- SEURAUKSET: Hampaan pinta syöpyy – ensin sementti, sen jälkeen hammaskiille ja lopulta dentiini ja hammas ohenee. Hampaan pinnasta tulee röpelöinen, jolloin ruoka tarttuu siihen, aiheuttaen noidankehä-ilmiön. Todennäköisesti aluksi sairaus on kivuton, mutta edetessään aiheuttaa kipua tai epämukavuutta
- RATKAISU: Hoitoa ei ole olemassa. Ruokintaa on syytä muuttaa sekä hampaita tarkkailla säännöllisesti
EOTRH – Equine Odontoclastic Tooth Resorption and Hypercementosis
- MÄÄRITELMÄ: Mahdollisesti kivulias ja etenevä hammassairaus, joka luokitellaan peridontaalisairaudeksi ja on pääasiassa etuhampaiden ongelma, mutta myös kulma- ja poskihampaat voivat sairastua
- SYY: Syytä ei tiedetä – yleensä sairauden sanotaan olevan iäkkäämpien hevosten ongelma. EOTRH on todennäköisesti toissijainen sairaus ja osatekijöitä voivat olla hevosen ikä, sukupuoli, rotu, ympäristö, kuten myös hampaan kiinnityskudosten tulehdus, genetiikka, hormonaaliset sairaudet kuten Cushing tai EMS, mekaaninen stressi tai liiallinen hammashoito.
- SEURAUKSET: EOTRH:a voitaisiin kutsua hevosten hampaiden bipolaariseksi sairaudeksi. Jostain tuntemattomasta syystä hevosen immuunijärjestelmä reagoi hampaisiin ja ympäröiviin kudoksiin. Sairaus aiheuttaa sekä hampaiden luhistumista (odontoclastic tooth resorption) että uudiskudoksen muodostumista tulehduksen takia (hypercementosis). Eli toisaalta hammaskudos tuhoutuu, mutta toisaalta sitä tulee lisää. Molemmissa tapauksissa hammas heikkenee, joka voi johtaa murtumiin, kipuun ja infektioihin.
- RATKAISU: Diagnosointi tehdään perusteellisen kliinisen tutkimuksen ja röntgenkuvien perusteella. Kivuttomissa tapauksissa voidaan yrittää konservatiivista lähestymistapaa erilaisten sieni- ja entsyymivalmisteiden avulla, mutta kivuliaissa ja edenneissä tapauksissa ainoastaan sairaiden etuhampaiden poistaminen tulee kyseeseen.
Pehmytkudosvauriot limakalvoissa tai kielessä, vauriot alakuolainloman luussa
- MÄÄRITELMÄ: Haavauma pehmytkudoksessa tai kuoppa/patti alakuolainloman luussa
- SYY: Epäsopiva kuolain, kova käsi, hammaspiikit, lohjenneet hampaat tai muut hammasongelmat
- SEURAUKSET: Hevonen syö huonosti, on huono ratsastettava, hevonen vastustelee kuolaimen laittoa, suusta voi tulla verta
- RATKAISU: Säännöllinen suun ja hampaiden tarkastus, jossa tarkistetaan myös kuolaimen sopivuus